Asumistuki on Suomen toiseksi suurin tulonsiirto kotitalouksille heti eläkkeiden jälkeen. Vuonna 2026 sen saa noin joka kymmenes kotitalous, ja se kattaa enimmillään 70 prosenttia hyväksytyistä asumismenoista. Tuen suuruus riippuu kuitenkin kolmesta tekijästä, joista jokainen voi pudottaa lopullista summaa kymmeniä tai satoja euroja kuukaudessa: kotitalouden tulot, asumismenot ja kunta, jossa asunto sijaitsee.
Helsingissä yksin asuvan enimmäisasumismenot ovat 563 €/kk, kun samaan aikaan pienemmissä kunnissa raja on 394 €/kk. Ero on lähes 170 euroa kuukaudessa, eli 2 000 euroa vuodessa. Tämä artikkeli käy läpi, miten asumistuki todellisuudessa lasketaan, mistä rajat tulevat ja millä reunaehdoilla eri tukimuodot myönnetään.
Suomessa on kolme rinnakkaista asumistukea
Kela maksaa neljää eri asumistukea, joista kolme koskee siviilielämää ja yksi varusmiespalvelusta:
- Yleinen asumistuki (YAT), pääsääntö pienituloisille kotitalouksille
- Eläkkeensaajan asumistuki eläkettä saaville
- Opintotuen asumislisä vain ulkomailla opiskeleville sekä Ahvenanmaan ja kansanopistojen erityistapauksiin
- Sotilasavustuksen asumisavustus varusmies- ja siviilipalvelusajalle
Suurin näistä on yleinen asumistuki. Sen perusta on laissa yleisestä asumistuesta (938/2014), joka tuli voimaan vuoden 2015 alussa ja korvasi vanhan, monimutkaisemman järjestelmän.
Yleinen asumistuki: kenelle ja millä ehdoilla
Yleistä asumistukea voi saada Kelan ohjeen mukaan, kun kotitalous täyttää kaikki seuraavat ehdot:
- Tulot ovat pienet
- Asunto on vuokra-asunto, asumisoikeusasunto tai osaomistusasunto
- Asuminen on Suomessa vakituista
- Hakija ei kuulu eläkkeensaajan asumistuen piiriin
Asumistuki myönnetään koko ruokakunnalle yhdessä, siis kaikille samassa asunnossa pysyvästi asuville. Tämä on tärkeä yksityiskohta: kahden aikuisen kotitalouden tulot lasketaan yhteen, vaikka vain toinen olisi vuokrasopimuksessa.
Tuen laskukaava 2026
Yleisen asumistuen kaava on yksinkertainen, mutta sen sisällä kulkee neljä muuttujaa:
Asumistuki = 0,80 × (hyväksytyt asumismenot − perusomavastuu)
Vuonna 2026 tuen perusosa on siis 80 % asumismenoista perusomavastuun jälkeen. Tämä on lain mukainen prosentti, ja Kela tiivistää viestinnässään niin, että tuki on enimmillään 70 % asumismenoista kun perusomavastuu on huomioitu. Käytännössä tuki ei koskaan kata koko vuokraa.
Perusomavastuu lasketaan Kelan ohjeen mukaan kaavalla:
Perusomavastuu = 0,42 × [T − (667 + 94 × A + 296 × L)]
jossa T on ruokakunnan kuukausitulot, A aikuisten määrä ja L lasten määrä. Jos suluissa oleva luku on negatiivinen, perusomavastuuta ei ole lainkaan ja tuki on enimmäismääräinen. Vakio 667 € on sidottu kansaneläkeindeksiin, joten se nousee vuosittain.
Enimmäisasumismenot: miksi sama vuokra ei tuota samaa tukea
Suomi on jaettu yleisessä asumistuessa neljään kuntaryhmään, ja jokaisella ryhmällä on oma asumismenojen yläraja. Vaikka Helsingissä asuva yksinhuoltaja maksaisi 900 € vuokraa, asumistuki lasketaan vain 563 € pohjalta, ja loppuosa jää kokonaan ruokakunnan maksettavaksi.
Vuoden 2026 Kelan vahvistamat enimmäisasumismenot:
Kahden hengen ruokakunnalle rajat ovat selvästi suuremmat: Helsingissä 808 €/kk, Tampereella ja Turussa 652 €/kk, muualla 574 €/kk. Jokaista lisähenkilöä kohti ruokakunnan enimmäisasumismenot kasvavat noin 130 ja 150 euron välillä kuukaudessa.
Logiikka on tarkoitettu vastaamaan vuokratasoa: pääkaupunkiseudulla rajat ovat korkeammat, koska vuokrat ovat korkeammat. Käytännössä rajat eivät kuitenkaan seuraa markkinavuokria täydellisesti, vaan jäävät niistä jälkeen etenkin kasvukeskuksissa.
Tulojen vaikutus: missä raja menee
Mitä enemmän ruokakunnalla on tuloja, sitä suurempi on perusomavastuu, ja sitä pienempi tuki. Perusomavastuun kaavasta voi laskea, että yksin asuvalla aikuisella tukea voi saada käytännössä noin 1 800 €/kk bruttotuloihin asti, jos asumismenot ovat enimmäismääräiset. Sen yli tuki nollaantuu nopeasti.
Tulorajat eivät kuitenkaan ole jyrkkiä leikkureita: kaava porrastaa tukea liukuvasti. Esimerkiksi 1 500 €/kk tienaava yksinasuva saa täyttä tukea pienemmän, koska perusomavastuu syö osan asumismenoista.
Tärkeä yksityiskohta: lapsilisää ja toimeentulotukea ei lasketa tuloksi asumistukea myönnettäessä. Sen sijaan ansiotulot, eläkkeet, työttömyysetuudet ja pääomatulot lasketaan yhteen.
300 euron suojaosa ansiotuloista
Yleisessä asumistuessa on ansiotulovähennys 300 €/kk työtätekevää kohti. Tämä tarkoittaa, että jos ruokakunnan jäsen tienaa palkkaa, ensimmäiset 300 € jokaiselta ansaitsijalta jätetään pois tulolaskelmasta. Vähennyksen tarkoituksena on, että pienen palkan ottaminen vastaan ei välittömästi leikkaa tukea kokonaan pois, ja näin kannustinongelmaa pyritään pienentämään.
Eläkkeensaajan asumistuki: pienempi enimmäismeno, suurempi prosentti
Eläkkeensaajan asumistuki on oma lukunsa. Se koskee henkilöä, joka asuu vakinaisesti Suomessa, on pienituloinen ja saa eläkettä, joka oikeuttaa tukeen, esimerkiksi Kelan vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, takuueläkettä, perhe-eläkettä tai työeläkelaitosten vastaavia eläkkeitä.
Tuen kaava poikkeaa yleisestä asumistuesta:
Eläkkeensaajan asumistuki = 0,85 × (hyväksytyt asumismenot − (perusomavastuu + lisäomavastuu))
Vuonna 2026 perusomavastuu on 681,39 €/vuodessa eli noin 56,78 €/kk. Lisäomavastuu lasketaan 43,5 prosenttina siitä osasta tuloja, joka ylittää tulorajan: yksin asuvalla 10 280 €/v, parilla joista vain toinen on oikeutettu 14 746 €/v ja molempien ollessa oikeutettuja 16 783 €/v.
Suurin ero yleiseen asumistukeen on omaisuusrajoissa: yksin asuvalla raja on 15 000 € ja parilla 24 000 €. Yleisessä asumistuessa omaisuus ei vaikuta lainkaan, vaan ainoastaan tulot ratkaisevat.
Eläkkeensaajan asumistukea voi hakea takautuvasti kuusi kuukautta, mikä on huomattavasti pidempi kuin yleisen asumistuen yhden kuukauden takautumisaika.
Opiskelijoiden asumistuki: 2017 muutos
Vuoteen 2017 asti opiskelijoilla oli oma asumistukensa: opintotuen asumislisä. Sen taso oli 80 % vuokrasta, mutta enintään 201,60 €/kk, usein selvästi alle todellisten asumismenojen.
1. elokuuta 2017 opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin samoin ehdoin kuin muutkin pienituloiset. Muutos oli yksi 2010-luvun merkittävimmistä sosiaaliturvauudistuksista: noin 200 000 opiskelijaa siirtyi kerralla uuteen järjestelmään.
Käytännössä opiskelijoiden tukitaso nousi keskimäärin noin 30 %, koska yleisen asumistuen enimmäisasumismenot ovat selvästi korkeammat kuin vanhan asumislisän kattorajat. Kääntöpuolena oli, että ruokakunnan käsite muuttui: jos opiskelija asuu yhdessä työssäkäyvän kumppanin kanssa, kumppanin tulot leikkaavat tukea, kun aiemmin opiskelijan tuki oli henkilökohtainen.
Opintotuen asumislisä jäi voimaan vain neljää erityisryhmää varten:
- Ulkomailla opiskelevat
- Ahvenanmaalla opiskelevat (Ahvenanmaalla on oma asumistukijärjestelmänsä)
- Kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten opiskelijat, jotka asuvat oppilaitoksen asuntolassa
- Lukuvuosi- tai lukukausiopiskelijat eräissä tapauksissa
Heille asumislisän enimmäismäärät vuonna 2026 ovat 296 €/kk Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, 248 €/kk 24 muussa suuressa kunnassa ja 216 €/kk muualla. Vanhempien omistamasta asunnosta vuokraavalle raja on vain 83 €/kk.
Yhteensovitus muiden etuuksien kanssa
Asumistuki ei ole irrallinen etuus, vaan se kytkeytyy useaan muuhun:
- Toimeentulotuki: Asumistuki maksetaan ennen toimeentulotukea. Toimeentulotuen perusosaan asumistuki ei vaikuta, mutta se vähentää asumismenojen huomioon otettavaa osaa.
- Työttömyysturva: Päiväraha lasketaan tuloksi asumistuessa. Suuremmilla päivärahoilla asumistuki voi pudota merkittävästi tai jäädä kokonaan pois.
- Opintotuki: Opintoraha lasketaan tuloksi yleisessä asumistuessa.
- Lapsilisä: Ei vaikuta asumistukeen eikä toisinpäin.
- Vanhempainpäiväraha: Lasketaan tuloksi.
Yhdessä asumistuki ja toimeentulotuki kattavat viimesijaisen turvan: kun asumistuki ei riitä, toimeentulotuki täydentää.
Hakeminen ja maksuaikataulu
Asumistuki haetaan OmaKelan kautta tai paperilomakkeella AT 1. Hakemukseen tarvitaan:
- Vuokrasopimus
- Tositteet ruokakunnan tuloista
- Selvitys ruokakunnan kokoonpanosta
Maksupäivä on kuukauden ensimmäinen pankkipäivä. Tukea maksetaan takautuvasti enintään yhdeltä kuukaudelta, joten hakemus kannattaa tehdä mahdollisimman pian muutosta tai tilanteen muuttuessa.
Kela tarkistaa asumistuen vuosittain automaattisesti riippumatta siitä, onko olosuhteet muuttuneet. Lisäksi tuki on tarkistettava aina, kun ruokakunnan kuukausitulot nousevat vähintään 400 € tai laskevat vähintään 200 € edelliseen päätökseen verrattuna.
Esimerkki: yksin asuva palkansaaja Tampereella
Otetaan konkreettinen tapaus: yksinasuva Tampereella tienaa 1 500 €/kk bruttona ja maksaa vuokraa 700 €/kk. Tampere kuuluu kuntaryhmään II.
Vaiheet:
- Asumismenot: 700 €/kk ylittää ryhmän II yhden hengen rajan (447 €/kk), joten asumistukeen huomioidaan vain 447 €/kk. Erotus 253 € jää kokonaan hakijan kannettavaksi.
- Tulot: Bruttopalkka 1 500 € vähennettynä ansiotulovähennyksellä 300 € on 1 200 €/kk huomioon otettava tulo.
- Perusomavastuun pohja: 1 200 vähennettynä luvulla (667 + 94 × 1 + 296 × 0) eli 1 200 vähennettynä 761 = 439 €.
- Perusomavastuu: 0,42 × 439 on noin 184 €/kk.
- Asumistuki: 0,80 × (447 vähennettynä 184) eli 0,80 × 263 on noin 210 €/kk.
Käytännössä Kelan laskuri pyöristää lukuja hieman ja huomioi indeksitarkistukset. Kelan asumistukilaskurilla saa luotettavimman arvion omasta tilanteesta.
Tässä esimerkissä hakija saa siis noin 210 €/kk asumistukea, ja vuokrasta jää itse maksettavaksi noin 490 €/kk. Vuositasolla tuki on noin 2 520 €.
Yhteenveto
- Yleinen asumistuki kattaa enintään 70 % asumismenoista, perusomavastuun jälkeen 80 %:n kertoimella.
- Enimmäisasumismenot vaihtelevat kunnittain: yksin asuvalla 394 ja 563 €/kk välillä kuntaryhmästä riippuen.
- Eläkkeensaajan asumistuki kattaa 85 % asumismenoista, mutta sillä on omaisuusrajat.
- Opintotuen asumislisä jäi 2017 jälkeen vain ulkomailla opiskeleville ja eräille erityisryhmille.
- Tulot vaikuttavat liukuvasti perusomavastuun kautta; 300 €/kk ansiotulosuojaosa pehmentää siirtymää.
- Maksupäivä on kuukauden ensimmäinen pankkipäivä, takautuva haku enintään kuukausi.
- Vuosittainen tarkistus on pakollinen riippumatta tilanteesta.
Asumistuki on tehokas pienituloisten asumisturvan väline, mutta se ei korvaa markkinavuokraa: kasvukeskuksissa enimmäisasumismenojen ja todellisten vuokrien välinen kuilu on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja se on yksi suomalaisen sosiaaliturvan keskeisistä jännitteistä.