Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskenut tasaisesti jo 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2026 kirkkoon kuuluu noin 62 prosenttia suomalaisista, kun luku oli 1980-luvulla yli 90 prosenttia. Yksi merkittävä syy tähän on kirkollisvero – monet eroavat kirkosta säästääkseen rahaa, toiset vakaumuksellisista syistä.
Kirkollisvero ei ole Suomessa vapaaehtoinen maksu: jos kuulut evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkoon, Verohallinto perii kirkollisveroa automaattisesti palkastasi. Ainoa tapa välttää se on erota kirkosta. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kirkollisvero on, kuinka paljon eroaminen säästää rahaa ja mitä oikeuksia siitä seuraa.
Mikä kirkollisvero on?
Kirkollisvero on seurakunnan jäseniltään keräämä vero, joka perustuu ansiotuloihin. Kirkkolain mukaan sitä maksavat evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon jäsenet. Muut uskonnolliset yhdyskunnat rahoittavat toimintaansa jäsenmaksuin, eivät verolla.
Kirkollisvero peritään osana tavallista verotusta:
- sama verotettava tulo kuin kunnallisverolla (ansiotulot vähennysten jälkeen)
- prosentti määräytyy seurakunnan päätöksellä
- vaihtelu Suomessa: 1,00–2,25 prosenttia
- keskimäärin noin 1,35 prosenttia
Kirkollisveroprosentit 2026
Kirkollisveroprosentit vaihtelevat merkittävästi seurakuntien välillä. Isoissa kaupunkiseurakunnissa prosentit ovat yleensä matalampia, sillä veropohja on laaja. Pienissä maaseutuseurakunnissa prosentit ovat korkeampia.
Jos asut Helsingissä tai muussa isossa kaupungissa, maksat kirkollisveroa suhteellisen vähän. Pienissä maaseutuseurakunnissa prosentti voi olla jopa yli kaksinkertainen – samalla palkalla joudut maksamaan kaksi kertaa enemmän kirkollisveroa pelkästään asuinpaikan perusteella.
Kuinka paljon kirkollisvero maksaa?
Kirkollisveron määrä riippuu kolmesta tekijästä: palkkatasosta, seurakunnan veroprosentista ja vähennyksistä. Alla tyypillisiä esimerkkejä keskituloisista palkansaajista.
| Kuukausipalkka | Vuositulot | Helsinki (1,00 %) | Kuopio (1,50 %) | Luhanka (2,25 %) |
|---|---|---|---|---|
| 2 500 € | 30 000 € | 280 € | 420 € | 630 € |
| 3 500 € | 42 000 € | 390 € | 585 € | 878 € |
| 4 500 € | 54 000 € | 500 € | 750 € | 1 125 € |
| 6 000 € | 72 000 € | 670 € | 1 005 € | 1 508 € |
| 8 000 € | 96 000 € | 895 € | 1 343 € | 2 014 € |
Tämä tarkoittaa, että keskituloinen Helsinkiläinen palkansaaja säästää kirkosta eroamalla noin 400 €/v, kun taas luhangalla asuva keskituloinen säästää yli 800 €/v – ja 30 vuoden työuran aikana erot ovat tuhansia euroja.
Elinkaaritarkastelu
Jos tarkastelemme kokonaissäästöä 40 vuoden työuran ajalta, luvut ovat merkittäviä:
Keskituloinen suomalainen maksaa elinikänsä aikana kirkollisveroa 20 000–40 000 euroa, hyvätuloinen helposti yli 50 000 euroa. Tämä on merkittävä summa, vaikka kuukausimäärä tuntuisi pieneltä.
Kirkollisvero vs. muut verot
Kirkollisvero on pienin yksittäisistä veroista, joita palkansaaja maksaa. Kokonaisveron osalta se on tyypillisesti noin 3–5 prosenttia kaikista veroista.
Vaikka kirkollisveron osuus on pieni, se on ainoa vero, josta voit vapautua kokonaan omalla päätökselläsi. Tämä tekee siitä ainutlaatuisen.
Näin eroat kirkosta
Kirkosta eroaminen on vuodesta 2003 lähtien ollut hyvin yksinkertaista. Laki edellyttää kirjallista ilmoitusta, ja käytännössä tämä onnistuu kolmella tavalla:
1. Eroakirkosta.fi – suosituin ja nopein
Palvelun on ylläpitänyt vuodesta 2003 Vapaa-ajattelijain Liitto. Eroaminen onnistuu alle 5 minuutissa:
- Mene osoitteeseen eroakirkosta.fi
- Tunnistaudu verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella
- Vahvista ero
- Saat kirjallisen vahvistuksen heti
Palvelu hoitaa ilmoituksen seurakuntaasi väestötietojärjestelmän kautta.
2. Suoraan seurakuntaan
Voit mennä seurakunnan kirkkoherranvirastoon henkilökohtaisesti ja tehdä kirjallisen eroilmoituksen. Tämä on vanhanaikainen tapa, mutta se toimii edelleen.
3. Maistraattiin (DVV)
Digi- ja väestötietovirastoon voi myös toimittaa kirjallisen eroilmoituksen. Tätä kautta ero kirjataan väestötietojärjestelmään.
Milloin ero astuu voimaan verotuksessa?
Tämä on tärkeä yksityiskohta. Kirkosta eroaminen astuu kirkollisverotuksen osalta voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta.
- Eroat esim. 15.3.2026 → kirkollisveroa kertyy vielä koko vuodelta 2026
- Eroat 31.12.2026 → kirkollisveroa ei peritä vuodelta 2027
Tämä tarkoittaa, että ajoituksella on merkitystä. Jos haluat säästää seuraavan vuoden kirkollisverot, eroa kalenterivuoden loppuun mennessä. Verottaja ei tee pro rata -jaotteluja.
Monesti kuulee väitettävän, että “ero kannattaa tehdä joulukuun 31. päivä”. Tämä pitää paikkansa vain siinä mielessä, että tätä aiemmin tehty ero ei anna lisähyötyä samalle vuodelle. Voit yhtä hyvin erota esim. 15. joulukuuta.
Mitä menetät erotessasi?
Kirkon jäsenyyden mukana tulevat tietyt oikeudet ja palvelut, jotka katoavat eroamisen myötä.
Menetetyt oikeudet
- Kirkollinen vihkiminen – avioliittoon ei voi mennä kirkossa
- Kirkollinen hautaaminen – oma hautapaikka seurakunnan maalla ei ole automaattinen
- Kummiuden mahdollisuus – et voi toimia kasteen kummina
- Ehtoollinen ja kirkolliset toimitukset
- Rippikoulun ja konfirmaation
Mitä voit yhä tehdä
- Mennä kirkon tilaisuuksiin (esim. joulukirkko, kuorokonsertit)
- Osallistua kirkollisiin toimituksiin (häät, hautajaiset) vieraana
- Antaa lapsesi käydä rippikoulun, jos he itse ovat jäseniä
Hautaus – yleinen sudenkuoppa
Hautauksen osalta tilanne on seuraava:
- Seurakunta hautaa myös ei-jäseniä, mutta voi periä korkeamman maksun
- Valtio määrää, ettei seurakunta voi kieltää hautaamista – Suomen laki takaa oikeuden hautapaikkaan jokaiselle kansalaiselle
- Hautausmaksu kasvaa tyypillisesti noin 2–3-kertaiseksi ei-jäsenille
Tämä on usein peruste, miksi ihmiset jäävät kirkkoon vielä varttuneemmalla iällä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että 40 vuoden työuran kirkollisverot (20–60 k€) maksavat monin verroin hautamaksut – joten taloudellinen argumentti eroamiselle pätee silti.
Kirkon jäsenmäärän kehitys
Kirkon jäsenmäärän lasku on jatkunut tasaisesti. Alla vuosittaiset eroamisluvut ovat merkittäviä:
Nettotappioksi kirkolle tämä tarkoittaa noin 40 000–50 000 jäsentä vuodessa, sillä samaan aikaan kirkkoon liittyy vähemmän kuin sieltä eroaa. Syntymän kautta tulevat uudet jäsenet eivät enää riitä kompensoimaan poistumaa.
Kirkon oma rahoituspohja ja sen seuraukset
Kirkollisveron tuotto oli Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla vuonna 2024 noin 945 miljoonaa euroa. Lisäksi kirkko saa valtionrahoitusta hautausmaan ylläpitoon, väestökirjanpitotehtäviin (jotka siirtyivät DVV:lle 2020) ja kulttuurihistoriallisten kirkkojen ylläpitoon.
Jäsenmäärän laskiessa kirkollisveron tuotto pienenee tasaisesti. Seurakunnat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa: yhdistämään yksiköitä, myymään kiinteistöjä ja vähentämään henkilöstöä.
Liittyminen takaisin
Kirkkoon voi myös liittyä takaisin. Se tapahtuu ottamalla yhteyttä omaan seurakuntaan. Takaisinliittyminen on yleensä vapaamuotoinen keskustelu papin kanssa.
Käytännön seuraukset:
- kirkollisvero alkaa jälleen kertyä seuraavan kalenterivuoden alusta
- kaikki palvelut (vihkiminen, hautaus, kummiuden mahdollisuus) palautuvat
Kirkkoon palaa vuosittain noin 10 000–15 000 suomalaista, usein elämän käännekohdissa (avioliitto, lapsen kastaminen, läheisen kuolema).
Yleisimmät väärinkäsitykset
-
“Ero ei ehdi tälle vuodelle.” Ero astuu verotukselle voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta – joten tee ero hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta, niin säästät heti tammikuusta alkaen.
-
“Kirkollisvero on osa kirkon jäsenmaksua.” Ei ole. Kirkollisvero on valtiovallan perimä vero, jonka verohallinto kerää ja tilittää kirkolle.
-
“Puolison kirkkoon kuuluminen vaikuttaa.” Ei vaikuta. Aviopuolison kirkkojäsenyys ei kohdistu sinuun, molemmat maksavat omat verot.
-
“Lapseni eivät voi käydä rippikoulua, jos eroan.” Jos lapsi on itse kastettu ja kirkon jäsen, hän voi käydä rippikoulun itsenäisesti. Sinun eroaminen ei siirry lapselle.
-
“Saan rahat takaisin, jos palaan.” Et saa. Maksetut kirkollisverot jäävät kirkolle riippumatta siitä, mitä teet jatkossa.
Yhteenveto
Kirkollisverosta eroaminen on yksinkertainen ratkaisu, jolla voi säästää tuhansia euroja vuosien mittaan. Keskituloisen helsinkiläisen säästö on noin 15 000 euroa työuran aikana, ja pienissä kunnissa säästö voi olla jopa kolminkertainen.
Päätös ei kuitenkaan tulisi olla pelkästään taloudellinen. Mieti, mitä arvostat kirkon tarjoamissa palveluissa, ja vertaa sitä maksamaasi hintaan. Eroaminen on myös peruuttamaton siinä mielessä, että palatessasi maksat jälleen kirkollisveroa seuraavan kalenterivuoden alusta lähtien.
Olitpa eroamassa tai et, kannattaa ymmärtää, mitä maksat ja mistä. Tämä on yksi harvoista veroista, joiden maksaminen perustuu omaan vapaaehtoiseen valintaasi – ja siksi siitä kannattaa olla tietoinen.