Kunnallisvero 2026 – Mitä muuttuu ja miten se vaikuttaa lompakkoosi

Kunnallisvero on suurin yksittäinen vero, jonka suomalainen palkansaaja maksaa. Vuonna 2026 kunnallisveroprosentit vaihtelevat Suomessa 4,70 ja 10,90 prosentin välillä – ero suurimman ja pienimmän välillä on yli 6 prosenttiyksikköä. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kunnallisverotuksessa muuttuu vuonna 2026, miksi erot kuntien välillä ovat kasvaneet ja miten muutokset näkyvät palkkalaskelmassasi.

FactYou 5 min lukuaika

Kunnallisvero on useimmille palkansaajille suurin yksittäinen verorasite. Kun ansiot kasvavat, kunnallisveron osuus kokonaisverotuksesta pysyy tasaisena – se on suhteellinen vero, eli prosentti ansiotuloistasi riippumatta tulotasostasi. Vuonna 2026 kunnallisvero on kuitenkin aivan eri eläin kuin se oli vielä muutama vuosi sitten.

Hyvinvointialueuudistus mullisti kunnallisverotuksen vuonna 2023, kun kuntien verotusoikeus leikattiin kertaheitolla. Nyt, kolme vuotta uudistuksen jälkeen, kunnallisveroprosentit hakevat vielä uutta tasapainoaan. Tässä artikkelissa selvitämme, mikä on kunnallisveron tilanne vuonna 2026, missä kunnissa verot ovat nousseet ja miksi – ja mitä tämä tarkoittaa tavallisen veronmaksajan näkökulmasta.

Mikä kunnallisvero on?

Kunnallisvero on ansiotuloista maksettava suhteellinen vero, jonka kunta perii asukkailtaan rahoittaakseen lakisääteiset tehtävänsä. Toisin kuin valtion ansiotulovero, kunnallisvero ei ole progressiivinen: prosentti pysyy samana riippumatta siitä, tienaatko 20 000 vai 120 000 euroa vuodessa.

Kunnallisveron tuotolla kunnat rahoittavat:

  • perusopetus ja varhaiskasvatus
  • kulttuuri- ja liikuntapalvelut
  • tekninen toimi (kadut, vesihuolto, jätehuolto)
  • kaavoitus ja ympäristö
  • paikallisliikenne
  • kunnan yleinen hallinto

Ennen vuoden 2023 sote-uudistusta kunnat vastasivat myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Niiden siirtyminen hyvinvointialueille muutti kunnallisverotusta pysyvästi.

Hyvinvointialueuudistuksen vaikutus

Vuoden 2023 alussa voimaan astunut sote-uudistus oli Suomen kunnallishallinnon suurin yksittäinen muutos vuosikymmeniin. Kuntien sote-tehtävät siirtyivät 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille – ja samalla kuntien verotusoikeutta leikattiin merkittävästi.

Käytännössä muutos toteutui näin:

  • kunnallisveroprosentteja alennettiin kaikissa kunnissa 12,64 prosenttiyksikköä
  • valtion ansiotulovero kasvoi vastaavasti
  • yhteisöveron kunnille tuleva osuus pieneni
  • hyvinvointialueiden rahoitus siirtyi valtion budjettiin

Vuoteen 2022 saakka kunnallisveroprosentit vaihtelivat tyypillisesti 17–23 prosentin välillä. Vuonna 2023 ne putosivat kertaheitolla alle 11 prosentin – ja ovat sen jälkeen hienoisesti nousseet jälleen.

Kunnallisveroprosentit 2026

Vuoden 2026 kunnallisveroprosentit vaihtelevat Suomessa hyvinkin paljon. Pienimmät veroprosentit löytyvät Ahvenanmaalta ja suurkaupungeista, joissa veropohja on laaja. Pienimmät mannermaiset kunnat joutuvat keräämään korkeampaa veroa pienemmästä asukaspohjasta.

Kauniainen on perinteisesti Suomen pienimmän kunnallisveron kunta. Se kerää veroja laajasta ja keskituloa selvästi korkeammasta veropohjasta, mikä mahdollistaa matalan veroprosentin. Toisessa ääripäässä pienet, vähäväestöiset kunnat joutuvat verottamaan asukkaitaan kovemmin kattaakseen peruspalvelunsa.

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti Suomessa on vuonna 2026 noin 7,55 prosenttia – korkeampi kuin heti sote-uudistuksen jälkeen. Kuntaliiton tilastojen mukaan yli 100 kuntaa on nostanut veroprosenttiaan vuodesta 2023.

Miksi kunnallisvero on noussut?

Useat tekijät ovat ajaneet kuntia nostamaan veroprosenttiaan vuoden 2023 pohjalukemista. Syitä ovat:

Palvelutarpeen kasvu

Vaikka sote-tehtävät siirtyivät hyvinvointialueille, kuntiin jäi edelleen laajoja palveluvastuita. Varhaiskasvatus, perusopetus ja lukiokoulutus ovat suuria menoeriä, joiden kustannukset ovat nousseet palkkaratkaisujen ja inflaation seurauksena.

Investoinnit ja velanhoito

Monet kunnat ovat investoineet merkittävästi kouluihin, päiväkoteihin ja tekniseen infrastruktuuriin. Nousseet korkomenot kasvattavat velanhoitokuluja, mikä painaa veroprosenttia ylöspäin.

Väestörakenteen muutos

Väestön vanheneminen ja nuorten muuttoliike suuriin kaupunkeihin näkyy pienissä kunnissa kaksinkertaisesti: veropohja kapenee ja samalla palvelutarve säilyy. Tämä pakottaa nostamaan veroprosenttia.

Valtionosuuksien muutokset

Valtionosuusjärjestelmää on uudistettu osana sote-uudistusta. Osa kunnista on hyötynyt, osa kärsinyt – ja niiden kuntien, joiden valtionosuudet ovat pienentyneet, on pakko kompensoida menetystä verotuksen kautta.

Miten kunnallisvero lasketaan?

Kunnallisvero lasketaan ansiotulojen kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta. Tästä tehdään ensin vähennykset, joita ovat esimerkiksi:

  • tulonhankkimisvähennys (enintään 750 €)
  • ansiotulovähennys (porrastettu)
  • eläketulovähennys (eläkeläisille)
  • perusvähennys (pienituloisille)

Vähennysten jälkeen jäljelle jäävään verotettavaan tuloon sovelletaan kunnallisveroprosenttia. Jos kunnallisveroprosentti on 7,55, maksat kunnallisveroa 7,55 senttiä jokaisesta verotettavasta eurosta.

Esimerkkilaskelma

Otetaan palkansaaja, jonka bruttopalkka on 3 500 €/kk eli 42 000 €/v. Verotettavaksi ansiotuloksi jää vähennysten jälkeen noin 38 500 €.

KaupunkiVeroprosentti 2026Kunnallisvero /vKunnallisvero /kk
Kauniainen4,70 %1 810 €151 €
Helsinki5,30 %2 040 €170 €
Tampere7,10 %2 734 €228 €
Oulu7,55 %2 907 €242 €
Rovaniemi8,25 %3 176 €265 €
Halsua10,90 %4 197 €350 €

Ero pienimmän ja suurimman kunnallisveron välillä on vuonna 2026 lähes 2 400 euroa vuodessa samalla palkalla. Tämä on merkittävä asia muun muassa etätyöläisille, jotka voivat valita asuinpaikkansa vapaammin.

Mihin kunnallisveroni menee?

Kunnallisveron käyttö jakautuu kunnissa tyypillisesti seuraavasti. Luvut ovat suuntaa-antavia ja perustuvat Kuntaliiton sekä Tutkihallintoa.fi:n tilastoihin.

Suurin menoerä on perusopetus – joka neljäs kunnallisveroeuro käytetään peruskoulun ylläpitoon. Varhaiskasvatus on toiseksi suurin. Yhteensä koulutukseen ja varhaiskasvatukseen menee noin 60 prosenttia kunnallisverosta.

Kunnallisveron ja valtion ansiotuloveron suhde

Vuoden 2023 uudistuksen jälkeen valtion ansiotuloveron merkitys on kasvanut. Aiemmin kuntien kerätessä 17–23 prosenttia palkasta valtion osuus oli pienempi. Nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi: valtio kerää suuremman osan, kunta pienemmän.

Kokonaisverorasite on tämän muutoksen myötä säilynyt veronmaksajan näkökulmasta suurin piirtein ennallaan. Kuntien kassaan vain tulee aiempaa pienempi osuus samasta kakusta.

Vinkkejä veronmaksajalle

Tässä muutama konkreettinen vinkki, kun mietit kunnallisveroa vuonna 2026:

  1. Tarkista oma veroprosenttisi. Verokorttia hakiessa sinulle tulostuu arvio, mutta kunnallisveroprosentti näkyy erillään. Katso, paljonko maksat omassa kunnassasi.

  2. Vertaa muuttopäätöksissä. Jos harkitset muuttoa etätyön mahdollistamana, kunnallisvero on yksi pohdittava tekijä. Erot saattavat olla vuositasolla tuhansia euroja.

  3. Hyödynnä vähennykset. Matalampi verotettava tulo tarkoittaa pienempää kunnallisveroa. Muista tulonhankkimisvähennys, matkakulut ja mahdollinen kotitalousvähennys.

  4. Seuraa kuntapäätöksentekoa. Kunnanvaltuusto päättää kunnallisveroprosentista vuosittain. Jos veroprosentti nousee, kannattaa ymmärtää miksi.

  5. Käytä laskuria. FactYoun verokuittilaskuri näyttää, paljonko maksat kunnallisveroa ja mihin se menee omassa kunnassasi.

Yhteenveto

Kunnallisvero elää vuonna 2026 hyvinvointialueuudistuksen jälkipyykissä. Keskimääräinen taso on asettunut noin 7,55 prosenttiin, mutta erot kuntien välillä ovat kasvaneet. Väestörakenteen muutos, investointitarpeet ja inflaatio painavat monia kuntia nostamaan veroa, kun taas suuret kaupungit ja rikkaat nurkat pääsevät jatkamaan matalalla tasolla.

Tavallisen palkansaajan näkökulmasta kunnallisvero on edelleen merkittävin yksittäinen vero, ja kunnan valinta voi vaikuttaa nettopalkkaan satojen tai jopa tuhansien eurojen verran vuodessa. Kannattaa siis tietää, mitä omassa kunnassasi on tapahtumassa.

Tietolähteet