Lapsilisä kilahtaa kuukausittain noin miljoonan suomalaislapsen perheen tilille. Se on yksi Suomen vanhimmista ja universaaleimmista perhe-etuuksista: maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta riippumatta vanhempien tuloista tai varallisuudesta.
Vuonna 2026 lapsilisän perussumma on 94,88 euroa kuukaudessa ensimmäisestä lapsesta, ja summa kasvaa lapsiluvun mukaan aina 192,69 euroon viidennestä ja sitä useammasta lapsesta. Yksinhuoltaja saa lisäksi 73,30 euron korotuksen jokaisesta lapsesta, ja alle 3-vuotiaasta lapsesta maksetaan 26 euron lisäkorotus. Kela maksoi lapsilisiä vuonna 2022 noin 1,46 miljardia euroa.
Tässä artikkelissa käsitellään, kenelle lapsilisä kuuluu, kuinka paljon sitä saa eri perhetilanteissa, miten se maksetaan ja miten se suhtautuu muihin etuuksiin sekä verotukseen.
Lapsilisän määrät 2026
Lapsilisä porrastuu lapsiluvun mukaan: mitä useampi lapsi perheessä, sitä suurempi summa kustakin maksetaan. Porrastus perustuu lapsilisälakiin (796/1992), ja sen tarkoituksena on tukea suurperheitä, joissa lapsiluvun kasvaessa kustannukset eivät kasva lineaarisesti.
Vuoden 2026 kuukausimäärät Kelan tietojen mukaan:
- 1. lapsi: 94,88 €
- 2. lapsi: 104,84 €
- 3. lapsi: 133,79 €
- 4. lapsi: 173,24 €
- 5. lapsi ja sitä useammat: 192,69 €
Esimerkki: kolmilapsinen perhe saa kuukaudessa 94,88 + 104,84 + 133,79 = 333,51 euroa lapsilisää. Vuositasolla tämä on noin 4 002 euroa.
Alle 3-vuotiaan korotus
Vuoden 2024 alusta voimaan tullut korotus tarkoittaa, että alle 3-vuotiaasta lapsesta maksetaan 26 euroa lisää kuukaudessa lapsen omaan lapsilisätasoon. Korotus päättyy automaattisesti sen kuukauden lopussa, jolloin lapsi täyttää kolme vuotta.
Käytännössä esikoisesta, joka on alle 3-vuotias, perhe saa siis 94,88 + 26 = 120,88 euroa kuukaudessa.
Yksinhuoltajakorotus
Yksinhuoltajakorotus on 73,30 euroa kuukaudessa jokaisesta lapsesta. Korotusta voi hakea, jos hakija ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä elä avioliitonomaisissa olosuhteissa.
Korotuksen saa myös, jos vanhemmat ovat eronneet tai muuttaneet pysyvästi erilleen yhteiselämän päättymisen vuoksi. Yksinhuoltajakorotusta ei automaattisesti myönnetä, vaan sitä on haettava erikseen Kelasta.
Yksinhuoltajan kolmilapsinen perhe saa siis kuukaudessa 333,51 + 3 × 73,30 = 553,41 euroa lapsilisää, eli vuositasolla noin 6 641 euroa.
Milloin lapsilisää maksetaan?
Lapsilisä maksetaan kerran kuukaudessa, pääsääntöisesti kunkin kuukauden 26. päivänä. Jos 26. päivä osuu viikonloppuun tai pyhäpäivään, maksu suoritetaan edellisenä pankkipäivänä.
Maksu alkaa lapsen syntymää seuraavan kuukauden alusta ja jatkuu sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. Lapsilisää ei siis makseta täysi-ikäisestä lapsesta, vaikka tämä asuisi vanhempien luona ja kävisi vielä koulua.
Kelan vahvistamat maksupäivät vuonna 2026 ovat pääsääntöisesti kunkin kuukauden 26. päivä; tammi-, huhti- ja heinäkuussa maksu osuu 23. tai 24. päivään, koska 26. on viikonloppuna.
Verotus: lapsilisä on verovapaata
Lapsilisä on verovapaata sosiaalietuutta. Tämä tarkoittaa kolmea asiaa:
- Lapsilisästä ei pidätetä lähdeveroa eikä ennakonpidätystä.
- Sitä ei ilmoiteta veroilmoituksessa ansiotuloksi.
- Se ei nosta verokortin tulorajaa eikä vaikuta veroprosenttiin.
Tämä erottaa lapsilisän monista muista etuuksista, esimerkiksi vanhempainpäivärahasta tai työttömyyspäivärahasta, jotka ovat veronalaista tuloa. Lapsilisän verovapaus on ollut pysyvä periaate koko etuuden olemassaolon ajan.
Vaikutus muihin etuuksiin
Lapsilisän asema muiden etuuksien laskennassa vaihtelee:
- Yleinen asumistuki: Lapsilisää ei oteta huomioon asumistuen tuloissa.
- Toimeentulotuki: Lapsilisä lasketaan tuloksi toimeentulotukea myönnettäessä.
- Opintotuki: Vanhemman saama lapsilisä ei vaikuta opiskelijan omaan opintotukeen.
- Eläkkeet: Ei vaikutusta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimeentulotukea hakevassa pienituloisessa perheessä lapsilisä leikkaa toimeentulotuen määrää euron euroa vastaan. Asumistukeen lapsilisä ei kuitenkaan vaikuta, joten se jää perheelle täysimääräisenä asumiskustannusten päälle.
Kuka saa lapsilisän?
Lapsilisä maksetaan lapsen huoltajalle. Jos huoltajia on kaksi ja he asuvat samassa osoitteessa, vanhemmat voivat keskenään sopia, kummalle lapsilisä maksetaan. Oletuksena maksu menee äidille, jos muuta ei ilmoiteta.
Vuoroasumistilanteessa lapsilisä maksetaan vain yhdelle vanhemmalle, vaikka lapsi viettäisi yhtä paljon aikaa molempien luona. Vanhemmat voivat jakaa lapsilisän keskenään, mutta Kela ei jaa sitä kahteen osaan eri tileille.
Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa vakinaisesti asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Suomen kansalaisuutta ei vaadita: oleskeluluvalla maassa asuvat lapset ovat oikeutettuja samaan etuuteen kuin syntyperäiset suomalaiset, kunhan asuminen on vakinaista.
Ahvenanmaa: omat säännöt
Ahvenanmaalla lapsilisä on hieman manner-Suomea suurempi: ensimmäisestä lapsesta maksetaan 110 € kuukaudessa, ja yksinhuoltajakorotus on 80 € lasta kohden. Ahvenanmaa rahoittaa korotetut summat itsehallintonsa puitteissa.
Miten paljon lapsilisää maksetaan yhteensä?
Lapsilisä on yksi Suomen suurimmista yksittäisistä etuusmenoeristä. Vuonna 2022 Kela maksoi lapsilisiä noin 1,46 miljardia euroa Kelan lapsiperhe-etuustilaston mukaan. Suomessa elää vajaa miljoona alle 17-vuotiasta lasta, ja jokaisesta heistä maksetaan lapsilisää.
Tämä asettaa lapsilisän kokoluokaltaan samaan kategoriaan kuin esimerkiksi opintotuki tai työmarkkinatuki. Toisin kuin nämä, lapsilisä on kuitenkin universaali: se ei ole tarveharkintainen vaan kuuluu jokaiselle perheelle samansuuruisena tulotasosta riippumatta.
Yhteenveto
- Lapsilisä 2026: 94,88 €/kk ensimmäisestä lapsesta, kasvaa porrastetusti 192,69 euroon viidennestä ja sitä useammasta lapsesta.
- Yksinhuoltajakorotus: 73,30 € kuukaudessa per lapsi, on haettava erikseen.
- Alle 3-vuotiaan korotus: 26 € kuukaudessa, päättyy automaattisesti.
- Maksupäivä: kuukauden 26. päivä (tai edellinen pankkipäivä).
- Ikäraja: sen kuukauden loppu, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta.
- Verotus: verovapaa etuus, ei vaikuta verokorttiin.
- Muut etuudet: ei vaikuta asumistukeen, mutta huomioidaan toimeentulotuen tuloissa.
Lapsilisä on Suomen perhe-etuusjärjestelmän kulmakivi: universaali, verovapaa ja porrastettu lapsiluvun mukaan. Sen taso on pysynyt nimellisesti melko vakaana, mutta vuoden 2024 lapsilisäkorotukset, etenkin alle 3-vuotiaiden lisä ja korotettu yksinhuoltajakorotus, nostivat etuutta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tuntuvasti.