Kun kesäkuun palkkapäivä koittaa, monen suomalaisen tilille kilahtaa tavallista isompi summa. Lomaraha on yksi vuoden odotetuimmista palkkaeristä – ja samalla yksi väärinymmärretyimmistä. Moni luulee, että lomaraha on lakisääteinen oikeus jokaiselle palkansaajalle, mutta näin ei ole.
Lomaraha perustuu työehtosopimuksiin, ei vuosilomalakiin. Se on tyypillisesti 50 prosenttia lomapalkasta, ja sen saa valtaosa palkansaajista – mutta ei aivan kaikki. Tässä artikkelissa selvitämme, kenelle lomaraha kuuluu vuonna 2026, kuinka paljon sitä saa eri palkkatasoilla ja miten verotus käytännössä leikkaa siitä osan.
Mikä lomaraha oikeasti on?
Suomalaisen palkansaajan loma-ajan tulot rakentuvat tyypillisesti kahdesta osasta:
- Lomapalkka – lakisääteinen palkka loman ajalta. Perustuu vuosilomalakiin (162/2005) ja kuuluu jokaiselle työntekijälle.
- Lomaraha (myös lomaltapaluuraha) – työehtosopimuksissa sovittu lisä, joka maksetaan yleensä kesäloman yhteydessä. Tyypillisesti 50 prosenttia lomapalkasta.
Työsuojeluhallinto kiteyttää eron selkeästi: “Lomaraha tai lomaltapaluuraha ei perustu vuosilomalakiin. Se on työehtosopimuksissa sovittu lisä, joka maksetaan yleensä kesäloman yhteydessä.”
Tämä on tärkeä erottelu. Jos työnantajasi ei ole sidottu mihinkään työehtosopimukseen eikä asiasta ole sovittu työsopimuksessasi, sinulla ei välttämättä ole oikeutta lomarahaan lainkaan – vaikka lomapalkkaan olisi.
Kenelle lomaraha kuuluu?
Suomessa valtaosa palkansaajista kuuluu yleissitovan tai normaalisitovan työehtosopimuksen piiriin, joten lomaraha on käytännössä lähes universaali etu. Lomarahan saa, jos vähintään yksi seuraavista toteutuu:
- Työehtosopimus (TES), jonka piirissä työsuhteesi on, määrittää lomarahan
- Asiasta on erikseen sovittu työsopimuksessasi
- Työpaikalla on lomarahan maksamisesta vakiintunut käytäntö
Lomarahan ulkopuolelle voi jäädä esimerkiksi:
- Pieni työnantaja, joka ei kuulu työnantajaliittoon eikä toimialalla ole yleissitovaa TES:ää
- Tietyt ylimmän johdon sopimukset, joissa lomaraha on neuvoteltu osaksi peruspalkkaa
- Yrittäjät ja itsensätyöllistäjät – lomaraha on palkansaajan etu
Tarkista oma tilanteesi: Katso työsopimuksesi ja siinä viitattu työehtosopimus. Liitto kertoo myös, sovelletaanko alaasi yleissitovaa TES:ää.
Miten lomaraha lasketaan?
Lomarahan laskenta etenee kahdessa vaiheessa: ensin lasketaan lomapalkka, ja sitten siitä otetaan tyypillisesti 50 prosenttia.
Vaihe 1: Lomapalkka
Työsuojeluhallinnon ohjeen mukaan lomapalkka lasketaan palkkausmuodon perusteella:
- Kuukausi- tai viikkopalkkaiset saavat normaalin palkkansa loman ajalta. Yhden lomaviikon palkka on käytännössä noin neljäsosa kuukausipalkasta.
- Tunti- ja suorituspalkkaisilla käytetään prosenttiperusteista laskentaa: lomapalkka on 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden palkkasummasta, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, ja 11,5 prosenttia, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden.
Vaihe 2: Lomaraha päälle
Kun lomapalkka on tiedossa, lomaraha on tyypillisesti 50 prosenttia siitä. Joillain aloilla prosenttiosuus voi poiketa, mutta 50 % on selvästi yleisin.
Käytännössä kuukausipalkkaisen lomaraha vastaa noin puolen kuukauden palkkaa, jos työntekijällä on täydet 30 lomapäivää.
Esimerkkilaskelmat: Mitä saat käteen?
Otetaan kolme tyypillistä palkkatasoa ja katsotaan, kuinka paljon lomarahaa kertyy täydeltä lomalta. Oletukset:
- Työsuhde on kestänyt yli vuoden
- Lomapäiviä on kertynyt täydet 30
- Lomaraha on 50 % lomapalkasta
- Veroprosentit ovat suuntaa-antavia keskimääräisiä ennakonpidätyksiä; oma verokorttisi ratkaisee lopullisen pidätyksen
2 500 €/kk – tyypillinen aloittavan toimihenkilön palkka
- Lomapalkka (täysi kuukausi): 2 500 €
- Lomaraha (50 %): 1 250 € brutto
- Arvioitu ennakonpidätys (~22 %): noin 275 €
- Käteen: noin 975 €
3 500 €/kk – mediaaniluokan kuukausipalkka
- Lomapalkka (täysi kuukausi): 3 500 €
- Lomaraha (50 %): 1 750 € brutto
- Arvioitu ennakonpidätys (~28 %): noin 490 €
- Käteen: noin 1 260 €
5 000 €/kk – ylempi toimihenkilö
- Lomapalkka (täysi kuukausi): 5 000 €
- Lomaraha (50 %): 2 500 € brutto
- Arvioitu ennakonpidätys (~36 %): noin 900 €
- Käteen: noin 1 600 €
Huomaa: Nettoluvut ovat suuntaa-antavia. Todellinen ennakonpidätys riippuu omasta verokortistasi, kuntaveroprosentista, kirkollisverosta, mahdollisista vähennyksistä ja siitä, käytätkö pää- vai sivutuloverokorttia.
Lomarahan verotus – mikä siinä yllättää?
Verohallinnon mukaan lomaraha on ansiotuloa, aivan kuten tavallinen kuukausipalkka. Tämä tarkoittaa kahta asiaa:
- Lomarahasta peritään ennakonpidätys verokorttisi mukaan – samalla prosentilla kuin muustakin palkastasi.
- Lomaraha kasvattaa vuosituloasi, mikä voi vaikuttaa verokorttisi tulorajaan.
Sivutuloverokortin sudenkuoppa
Yleisin yllätys liittyy verokortin tulorajan ylittymiseen. Verokortissasi on vuositulon raja, ja jos se ylittyy, palkanmaksaja siirtyy käyttämään korkeampaa lisäprosenttia. Lomaraha voi yhdessä muiden palkkaerien kanssa nostaa vuositulon yli rajan – etenkin jos olet esimerkiksi tehnyt loma-aikana kesätyötä toiselle työnantajalle.
Onko lomaraha ”verotettu kovemmin”?
Ei ole. Tämä on yleinen myytti. Lomarahaa ei veroteta erityisellä korkeammalla prosentilla, vaan se kuuluu samaan ansiotuloprogressioon kuin muutkin palkkasi. Tunne ”kovemmasta verotuksesta” syntyy yleensä siitä, että yhden kuukauden palkka kasvaa tilapäisesti ja tulorajan ylittyessä lisäprosentti astuu voimaan.
Jos epäilet, että verokorttisi tulorajat eivät riitä, voit hakea uutta verokorttia Verohallinnon OmaVerosta. Tämä on suositeltavaa erityisesti, jos vuositulosi on muuttunut tai saat lomarahan lisäksi muita kertaluontoisia tuloja.
Milloin lomaraha maksetaan?
Lomarahan maksuajankohta määräytyy työehtosopimuksessa. Yleisimmin lomaraha maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä, koska kesäloma alkaa heinäkuussa.
Yleisiä käytäntöjä:
- Kesäkuun palkka: yleisin maksuajankohta. Lomaraha kesäloman alusta lähtien.
- Kahdessa erässä: ensimmäinen erä lomalle lähdettäessä, toinen erä lomalta palatessa (tästä juontaa nimi lomaltapaluuraha).
- Talvilomarahasta voi olla eri sopimus, jos vietät osan lomasta talvella.
Yllä olevat osuudet ovat suuntaa-antavia ja perustuvat alakohtaisiin TES-käytäntöihin. Tarkka osuus oman alasi sopimuksessa kannattaa tarkistaa liiton sivuilta.
Mitä lomarahasta voi vaihtaa vapaaksi?
Monilla aloilla työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että lomaraha vaihdetaan kokonaan tai osittain vapaapäiviksi. Tämä on tehty mahdolliseksi useissa työehtosopimuksissa 2010-luvulta alkaen.
Käytännössä:
- 50 % lomarahasta = noin 6 ylimääräistä lomapäivää (kun täysi loma on 30 päivää)
- 100 % lomarahasta = noin 12 ylimääräistä lomapäivää
Vaihtaminen on aina vapaaehtoista molemmille osapuolille. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä lomarahaa vapaaksi, eikä työntekijä voi sitä vaatia, jos työnantaja ei suostu. Mahdollisuus on yleinen julkisella sektorilla ja monilla yksityisen sektorin aloilla, mutta ei kaikilla.
Yleisimmät kysymykset
Saako määräaikainen tai osa-aikainen lomarahan?
Kyllä, lomaraha kuuluu samoin perustein kuin lomapalkka, kunhan TES tai työsopimus näin määrää. Lomarahan suuruus on suhteutettu kertyneisiin lomapäiviin.
Entä jos irtisanoudun ennen kesää?
Useissa työehtosopimuksissa lomarahaa ei makseta, jos työntekijä irtisanoutuu omasta tahdostaan ja työsuhde päättyy ennen lomanpitoa. Sen sijaan jos työnantaja irtisanoo (eikä kyse ole työntekijästä johtuvasta syystä), lomaraha yleensä maksetaan loppupalkan yhteydessä.
Ulosottovelka ja lomaraha
Lomaraha on ansiotuloa myös ulosoton näkökulmasta. Jos sinulla on ulosottovelkaa, lomarahasta voidaan ulosmittaa sama suojaosuuden ylittävä osa kuin muustakin palkasta.
Lomaraha sairauden tai perhevapaan aikana
Vuosilomaa kertyy myös sairaus- ja perhevapaan aikana tietyin rajoituksin. Jos lomapäiviä on kertynyt, niistä syntyy myös lomapalkka- ja lomarahaoikeus.
Yhteenveto
Lomaraha on yksi merkittävimmistä yksittäisistä palkkaeristä, joita suomalainen palkansaaja vuoden aikana saa. Tärkeimmät pointit:
- Lomaraha ei ole laissa. Se perustuu työehtosopimuksiin – lomapalkka taas kuuluu kaikille vuosilomalain nojalla.
- Tyypillisesti 50 % lomapalkasta. Kuukausipalkkaisella tämä vastaa noin puolen kuukauden palkkaa täydeltä lomalta.
- Maksetaan yleensä kesäkuussa, joko yhdessä tai kahdessa erässä.
- Verotetaan ansiotulona verokorttisi prosentin mukaan – ei erityisen kovasti, vaikka niin tuntuukin.
- Voidaan vaihtaa vapaaksi monissa TES:issä, jos molemmat osapuolet suostuvat.
Konkreettisesti: 3 500 euroa kuukaudessa tienaavalle täysi lomaraha tarkoittaa noin 1 750 euroa brutto ja tyypillisellä veroprosentilla noin 1 260 euroa käteen. Summa, joka kannattaa huomioida sekä kesän budjetissa että koko vuoden verosuunnittelussa.